VPK toimintaa vuodesta 1947

Yleistä:
 

Joitakin tapahtumia vuosikymmenten varrelta:

Järvelän vapaaehtoisen palokunnan perustaminen

Kesällä 1947 syttyi Järvelän rautatieaseman lähistöllä tavarajunan vaunu palamaan. Se ohjattiin sivuraiteille vesiviskurin alle. Palopaikalla ollut Lahden kaupungin palolaitoksen henkilökuntaan kuulunut Eino Koski teki ehdotuksen vapaapalokunnan perustamisesta Järvelään. Ehdotustaan hän perusteli sillä, että palokunnan toiminta olisi huomattavasti tehokkaampaa jos toiminta olisi järjestäytynyttä. Järvelän vapaapalokunnan perustamiskokous kutsuttiinkin koolle Kärkölän kunnantalolle elokuun 31. päivänä 1947. Perustamiskokouksen pöytäkirjat ovat jostakin syystä kadonneet, mutta muistitietojen mukaan kokouksessa olivat läsnä seuraavat henkilöt: Mauno Nero, Erkki Haara, Sauli Levänen, Eino Koski, Unto Jokinen, Oiva Heino, Mikael Rantala, Lempi Nero, Aimo Airaksinen, Eino Lahnamaa, Toivo Vahlhem, Arvi Mäkelä, Jalmar Vilander ja Leo Malminen.
Ensimmäinen Järvelän VPK:n kokous valitsi seuraavat toimihenkilöt: VPK:n puheenjohtaja Mauno Nero, varapuheenjohtaja Viljo Haanpää, sihteeri Erkki Haara, rahastonjohtaja Sauli Levänen, palokunnan päällikkö Eino Koski.
Perustamiskokouksen myötä alkoi Järvelän VPK:n vasinainen toiminta joka jatkuu edelleen. Vuosien varrella palokunta on juhlinut paljonkin; mm. palokunnan kesäjuhlat ovat aikaisempina vuosina kuuluneet VPK:n tapahtumiin. Kesällä 2007 juhlitaan VPK:n 60-vuotistaivalta.

40-luku

Viiden ja puolen kuukauden kuluttua Järvelän VPK:n perustamisesta eli helmikuussa 1948 pidettiin palolautakunnan kokous, jonka pöytäkirjan yhteydessä pykälässä on seuraava maininta: palokunnan tulee noudattaa palolakia ja kunnan palojärjestystä. Edellä mainittua pöytäkirjan pykälää voitaneen pitää ensimmäisenä Järvelän VPK:n ja Kärkölän kunnan välisenä sammutussopimuksena.
Ensimmäinen auto saatiin palokunnalle kunnan ostamana vuonna 1949. Auto oli tavallinen Fargo-merkkinen kuorma-auto. Sen hankintahinta oli 58 tuhatta markkaa. Palokuntalaisten toimesta auton lavalle asennettiin 2000 litran vesisäiliö, johon kytkettiin Jehu-pumppu. Lisäksi varustukseen kuului paloletkua ja muuta palokalustoa. Moottoria pasinoitsi Elias Lahtinen, ja kun auto vielä maalattiin punaiseksi, oli tulos varsin tyydyttävä.

50-luku

Vuonna 1952 perustettiin Järvelän VPK:aan poikaosasto (nykyinen nuoriso-osasto).
Palolautakunta päätti vuonna 1953 ryhtyä toimeen uuden paloauton hankkimiseksi. Selvitysten perusteella päätettiin anoa palosuojelurahastosta avustusta paloauton hankintaan. Avustusta saatiinkin 600 tuhatta markkaa. Auton hankinnan suorittivat palolautakunnan puheenjohtaja Arvo Mörttinen, VPK:n puheenjohtaja Mauno Nero sekä kunnan ja palokunnan päällikkö Viljo Haanpää. Syksyllä 1955 saatiin Järvelään uusi ja ajanmukainen Austin-merkkinen paloauto. Se oli varustettu nokkapumpulla, 3000 litran vesisäiliöllä ja korkeapainekelalla. Miehistöä autoon mahtui ainakin yhdeksän henkilöä.
Vuonna 1958 Kärkölän kunnan palolautakunta teetti Vilsko Oy:llä hälyttimen jalat Järvelään ja Lappilaan. Niiden päälle asennettiin uudet hälyttimet. Samaan aikaan hälytysilmoitusten vastaanotto siirtyi rautatieasemalle rautatiehallituksen luvalla. Rautatieasemalla olleen ympärivuorokautisen päivystyksen johdosta parani hälytysten vastaanotto huomattavasti.
Palokunnan kesäjuhlissa vuonna 1958 esiintyivät Lasse Kuusela (kuulutus, kupletti- ja iskelmälaulaja, huumoria) Solmu Mäkelä (taikuriesitys), Teuvo Juuti (humoristinen notkeusvoimisteluesitys).

Hälytyksiä palokunnalla oli keskimäärin 9/vuosi.

Vuoden -51 toimintakertomuksesta voidaan mainita eräs palo: Marttilan kylän maanviljelijä Kalle Mäkelän tallirakennus. Vedensaanti hyvä, palo keskeytyi palokunnan saavuttua. Vahingot: 1 hevonen, 4 lammasta, 3000 kg siemenperunaa, talviajokalut, työkaluja ym. vahingot noin 400 tuhatta markkaa.
Vuodesta -58 voidaan mainita, että ensimmäinen hälytys oli kesäkuun viimeinen päivä.

60-luku

Järvelään valmistui uusi paloasema jo vuoden 1962 syksyllä, mutta kunnanisät ottivat sen samoihin aikoihin perustetun yhteiskoulun käytöön.
Vuonna 1966 VR:n asemien yöpäivystys lakkasi, joten hälytysjärjestelmää jouduttiin muuttamaan. Tällä kertaa hälytysten vastaanotto siirtyi Kärkölän kunnalliskotiin, jossa työvuorossa ollut hoitaja otti varstaan ilmoituksen ja suoritti palokunnan hälyttämisen sireenillä. Kunnalliskodilla hälytyksiä otettiin vastaan aina vuoteen 1972 saakka.

Hälytyksiä palokunnalla oli keskimäärin 14/vuosi.

Eräs hälytys vuonna -60 Koukulle jossa Kauko Haakin omistama huvila paloi perustuksiaan myöten. Palo oli saanut alkunsa muurin halkeamasta. Vahingot 2 miljoonaa markkaa.
Vuonna 1965 tuhoutui Lappilan tiilitehdas tulipalossa täydellisesti.

Tehdas on nykypäivänä pohjoismaiden suurin tiilitehdas.

70-luku

Vuonna 1970 Kärkölän kunta osti National-merkkisen paloauton Järvelän VPK:n käyttöön. Auton korin valmisti Kiitokori Oy ja auto oli varustettu 3000 litran vesisäiliöllä sekä Paltor NP-3000 -nokkapumpulla, jonka tuotto on 2600 l/min. Miehistötiloja oli kuudelle.
Vuonna 1974 kunta hankki teknisen toimen käyttöön vaihtolavalaitteilla varustetun Kontio-Sisun. Auto rekisteroitiin paloautoksi, koska mukana hankittiin myös kaksi 5500 litran vesisäiliötä. Palon sattuessa autoon vaihdettiin soralavan tilalle vesisäiliö, mikäli auto vain sattui ehtimään teknisen ajosta palokunnan käytöön. Auto ei vastannut kunnon säiliöautoa, koska siinä ei ollut kiinteää pumppua. Vuonna 1978 kunta vaihtoi auton uuteen Karhu-Sisuun, mutta auton käyttötarkoitus pysyi edelleen samana.
Vihdoin 13.10.1970 saatiin aikaan uusi sammutussopimus. Se jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, koska 1.1.1976 astui voimaan uusi laki palo- ja pelastustoimesta. Uuden lain pohjalta solmivat Järvelän VPK ja Kärkölän kunta uuden sopimuksen, jonka allekirjoituspäivä oli 28.4.1976.
Vuonna 1972 hankittiin komentopuhelinjärjestelmä. Järjestelmä toimi niin, että hälytysnumeroon 51555 oli kytketty noin 20 puhelinta, jotka olivat palokuntalaisten kotona. Yksi puhelimista oli sijoitettu Kärkölän kunnantalolle, missä kunnan virkailija otti hälytyksen vastaan virka-aikana ja suoritti sitten sireenihälytyksen. Illalla ja yöllä ja viikonloppuisin hälytysten vastaanotto kuului palokuntalaisten tehtäviin.
Vuonna 1972 tippui öljyjuna kiskoilta Järvelässä aiheuttaen palokunnalle useita päiviä kestäneen työrupeaman. Koskisen saha paloi perustuksiaan myöten vuonna -76. Palosta annettiin suurpalohälytys lähikuntien palokunnille.

80-luku

Järvelän VPK hankki vuonna 1982 Bedford Blitz-merkkisen miehistönkuljetusauton, joka oli vuosimallia 1979 ja palvellut aikaisemmin "mustana maijana". Autolla tehtiin lukuisia kilpailu,vierailu yms. matkoja sekä suoritettiin usein tulipalojen ja muiden hälytystehtävien yhteydessä hälytys-ja huoltoajoa. Auton tarve koettiin huomattavaksi ja niinpä auto vaihdettiin vuoden 1988 lopulla uuteen Ford Transit-merkkiseen miehistönkuljetusautoon. Vuonna 1982 VPK:n aloitteesta alettiin Kärkölän kunnassa harkita paloaseman rakentamista uuteen paikkaan tai silloisen aseman laajentamista. Palotoimen kehittämissuunnitelmaan otettiin paloaseman rakentaminen tai vanhan laajentaminen toteutettavaksi vuosina 1985-86. Paloaseman suunnittelu aloitettiin uudelleen vuonna 1988, mutta tälläkin kertaa hanke haudattiin ennenkuin päästiin suunnittelua pidemmälle.
Ensimmäiset nykyisen koulutusjärjestelmän kurssit käytiin vuonna -85, kun 6 hälytysosaston jäsentä kävi sammutustyökurssin Padasjoella.
Vuonna 1986 Kärkölän kunta hankki öljyntorjuntarahaston avustuksella VPK:n käyttöön Sun Buster-veneen, jossa on 20 hevosvoiman Johnson-perämoottori.

Vuosikymmenen tuhoisin palo sattui vuonna -86, kun Kärkölän Kutomo tuhoutui täydellisesti yöllisessä tulipalossa.

Keskimäärin 80-luvulla oli vuosittain 32-hälytystä.

90-luku

Vuonna 1990 Kärkölään saatiin vihdoin kunnollinen säiliöauto, kun kunta hankki Palosuojelurahaston avustuksella Mercedes-Benz-merkkisen säiliöauton. Autossa on vettä 9000 litraa ja paikat kolmelle hengelle. Auto tuli todella tarpeeseen, koska sammutusauton 3000 litraa ei riitä pitkälle, vaan naapurikunnasta piti pyytää säiliöauto aiemmin lähes kaikkiin paloihin.
Sukellusosasto perustettiin vuonna -91 ja samana vuonna 8 palokunnan hälytysosaston jäsentä kävi sukelluskurssin Kärkölän uimahallissa.
Vuonna -91 palokunta osallistui myös kansainväliselle palokuntalaispäiville Lappeenrannassa.
Vuonna -92 Järvelän VPK muutti uudelle ja nykyiselle paloasemalle.
Miehistönkuljetusauton vaihto tuli jälleen ajankohtaiseksi vuonna -93. Tällä kertaa päädyttiin hankinnassa nelivetoiseen Volkswagen Caravelle syncroon. Autossa on tilat seitsemälle hengelle ja auton varustuksena on mm. 1 paineilmalaite, ensihoitopakki (ns. B-pakki), happipullo sekä jotakin kevyitä raivausvälineitä.
Hälytysten määrä kasvoi tasaisesti koko 90-luvun. Vuonna -95 aloitettu ensivastetoiminta tuplasi hälytysmäärät vuosittain, sillä esim. vuonna -93 oli 35 hälytystä ja vuonna -96 kaikkiaan 77 hälytystä. Miehistönkuljetusauton uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna -97 vuosittain nousevien hälytysmäärien vuoksi. Nykyinen miehistönkuljetusauto on VPK:n omilla rahoilla hankittu ja se on vastaavanlainen kuin edellinen.

Vuosikymmenen suurimmat vahingot aiheutuivat vuonna -96 sattuneessa Koskisen Oy:n lautatarhan palosta. Palo oli ko. vuoden Suomen suurin. Vahingot olivat kaikkiaan n.100 miljoonaa markkaa. Paloa oli sammuttamassa kaikkiaan 213 miestä.

2000-luku

Nykypäivää. Palokuntamme toimii osana vuonna 2004 aloittaneessa Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksessa. Pääasiassa toimimme oman kuntamme Kärkölän alueella, mutta tarvittaessa osallistumme tehtäviin kaikissa naapurikunnissa (myös Kanta-Hämeen ja Keski-Uudenmaan puolella) sekä muualla Päijät-Hämeessä.